Hanketarinoita

27.6.2017

Armeijan harjoitusalueesta retkeilyparatiisiksi – Reilan rannoille luontopolku

Merenrantaa kulkeva upea metsäalue saadaan vihdoin kaikkien käyttöön, kun Reilan kyläyhdistys rakentaa luontopolun. Alueen vaiherikkaaseen historiaan liittyy niin puutarhakoulu, varuskuntasuunnitelmat kuin innokas viihdeyrittäjä.

Pyhärannan Reilaan Metsähallituksen maille rakennetaan yhdistysvoimin luontopolku. Reilan Kyläyhdistys on saanut rakentamiseen rahoituksen Leader Ravakan LuRe-teemahankkeesta.

Maastoltaan vaihteleva alue on ollut armeijan harjoituskäytössä 60-luvulta saakka. Pari vuotta sitten Puolustusvoimat ilmoitti keräävänsä kalustonsa ja poistuvansa alueelta. Käytännössä paikka on siis ollut suljettu ja nyt Reilan rannat avautuvat kaikelle kansalle.

 – Täällä toimi puutarhakoulu vuosisadan puolessa välissä. Sen lopetettua eräälle viihdeyrittäjälle syntyi ajatus alkaa järjestää täällä isoja musiikkitapahtumia. Se kariutui sitten rahoituksen puuttuessa ja paikalle alettiin puuhata varuskuntaa. Varuskuntakin jäi lopulta perustamatta ja alueesta tuli armeijan harjoitusalue, kertoo Seppo Mannervesi Reilan kyläyhdistys Reidu ry:stä.

Reila_Pyhäranta_Lure-Luontopolku_selkämeren_kansallispuisto











Suurin osa kokonaispinta-alaltaan noin 160 hehtaarin alueesta on talousmetsää. Noin 3 kilometrin mittainen polku rakentuu Metsähallituksen Luontopalveluiden hallussa olevalle kapealle rantakaistaleelle.  

– Ajatus alueen hyödyntämisestä luontokohteeksi heräsi heti, kun armeija ilmoitti lähtevänsä. Paikka kiinnostaa ihmisiä, kyläläiset käyvät täällä rannalla alvariinsa kääntymässä. Hiekkakenttäkään ei ole alkanut ruohottua, naurahtaa myös Reilan kyläyhdistyksessä toimiva Tapio Uusitalo.

Paikka on kiistämättä kaunis. Vaikka ollaan merenrannalla, paikoin maisema vaikuttaa sitä, kuin oltaisiin Lapin erämailla. Luonnoltaan uskomattoman monipuolinen alue on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta.

– Mantereella ei ole montaa paikkaa, josta Selkämeren kansallispuistoa voisi ihailla. Tämä on alueen ainoita isoja vapaita rantoja, joka ei ole yksityisessä käytössä, huomauttaa Leader Ravakan Tuuli Jansson.

Polut merkittävä ja nuotiolle tarvitaan lupa

Pilvien takaa pilkahteleva aurinko ja rantaan lyövät laineet ovat jopa koukuttavaa seurattavaa. Ei ihme, että rannalle on syntynyt useampi villi nuotiopaikka.

– Ilman maanomistajan lupaa ei nuotiota saa tehdä. Siksi onkin tärkeää saada tänne nyt kunnollinen ja virallinen nuotiopaikka. Reitin merkitseminen on tärkeää, ettei maasto kulu turhaan, Tuuli Jansson muistuttaa.

Reila_Pyhäranta_Lure-Luontopolku_lehto











Nuotiopaikka, laavu sekä käymälä rakennetaan Reilan rantapoluksi ristitty reitin puoliväliin, Hierkonpäähän. Itse polku on jo olemassa, sitä ovat tykkimiesten lisäksi tallanneet muu muassa valkohäntäpeurat, joita Reilassa on runsaasti.

Mannervesi kertoo, että polku merkitään Reidun saunan ja Kyhkärännokkan välille. Sauna on kyläyhdistyksen kymmenisen vuotta sitten suojeluksiinsa ottama entinen kunnan rantasauna. Saunaa ja sen aluetta on kunnostettu ahkerasti mm. rakentamalla laituri, uimaranta sekä lentopallokenttä.

Paikallisia voimia tarvitaan tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa yhdistysten merkitys Metsähallituksen alueiden rakenteiden ja reittien hoidossa saattaa kasvaa.

– Luontomatkailu elää hypeä. Hyvinvointi ja muut trendit vetävät ihmisiä luontoon. Kansallispuistot ovat ne, jotka ihmisiä eniten nyt houkuttelevat ja Metsähallitus on velvoitettu pitämään ne kunnossa. Runsas käyttö aiheuttaa myös kulumista sekä kuluja. Haluamme palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin, mutta resurssien vähetessä joudumme ehkä luopumaan joidenkin alueiden ylläpidosta. Reitit ja opasteet toki jäävät, mutta esimerkiksi käymälöitä ja tulipaikkoja ei Metsähallituksen voimin pystytä hoitamaan. Tässä paikalliset toimivat voivat olla apu, puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.

Hän vastaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueesta, jossa sijaitsee yhteensä 10 kansallispuistoa sekä runsaasti muita luonto- ja kulttuurikohteita.

Reila_Pyhäranta_Lure-Luontopolku_metsäpolku











– Suurinta kävijämäärän kasvu Varsinais-Suomen alueella on Kurjenrahkan kansallispuistossa. Vuosittain kävijät lisääntyvät jopa 20 %, Jansson sanoo.

Reila on Janssonin mukaan esimerkki siitä, että kun toivottuja retkeilyrakenteita ei ole Metsähallituksen puolesta saatu, on itse tartuttu toimeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että toiminta ja yhteistyösopimukset ovat aina harkinnanvaraisia.

– Hienoa, että paikalliset ihmiset ovat itse ottaneet aktiivisen roolin. Mutta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla lait ja säädökset ohjaavat toimintaa. Nämä on aina huomioitava.

Reilan luontopolku sai rahoitusta Leader Ravakan Luontopolut ja reitit -teemahankkeesta (LuRe). Hankkeella Ravakka on pyrkinyt lisäämään ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia toimialueellaan Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla. LuRen kautta rahoitusta luontokohteen rakentamiseen tai kunnostamiseen sai yhteensä kymmenisen yhdistystä. Lisäksi yhdistykset saavat Ravakalta asiantuntija-apua mm. maankäyttösopimuksiin, viitoitukseen ja reittien markkinointiin.

Reila_Pyhäranta_Lure-Luontopolku_retkikohde











Juttu on julkaistu mm. Metsähallituksen Metsä.fi -lehdessä kesäkuussa 2017. 


Palaa otsikoihin