Hanketarinoita

5.8.2016

Kansanmusiikki taipuu vaikka sähkökitaralle

Pohjois-Satakunnan rikas musiikkiperinne näkyy alueen kaupunki-imagossa selkeimmin Ikaalisissa, jossa toimii myös maamme ainoa Harmonikkainstituutti. Instituutin Kansanmusiikki kiertoon -hankkeen idea lähti tavoitteesta parantaa musiikin saatavuutta sekä siirtää perinnettä nuorille.

 Kansanmusiikkiperinteen ylläpitämiseksi ja sen siirtämiseksi tuleville sukupolville Suomen Harmonikkainstituutin johtaja Kimmo Mattila on valinnut sata kansanmusiikkisävelmää ja pohjoissatakuntalaista sävellystä, jotka sovitetaan myös uusille soittimille.

– Ennen vanhaan pirteissä soitettiin, joten esivanhempamme oppivat sävelmistön kuuntelemalla ja soittamalla. Tämä mekanismi ei enää toimi. Nykyinen musiikkitarjontakaan ei tue kansanmusiikin sävelmistöä. Tämän takia nousi huoli siitä, miten sävelmistö saadaan siirtymään uusille sukupolville. Hankkeessa kappaleet sovitetaan eri instrumenteille. Esimerkiksi alun perin 2-rivisellä haitarilla soitettu kappale on voitu sovittaa myös esimerkiksi viululle, pianolle, sähkökitaralle ja klarinetilla. Emme pyri historialliseen autenttisuuteen, vaan perinteen jatkamiseen, hankkeen vetäjänä toimiva Mattila kertoo.

instituutti_web
Aino Ojakoski-Mattila ja Kimmo Mattila soittavat Harmonikkainstituutin tiloissa Ikaalisissa. Instituutti mm. ylläpitää harmonikkamusiikin arkistoa, julkaisee harmonikkanuotteja, -äänilevyjä ja -kirjallisuutta sekä järjestää alan koulutusta.





Mattilan mukaan koko Pohjois-Satakunnan alueelta on kerätty yhteensä sata kansanmusiikkisävelmää ja sävellystä. Soittajasukujen ansiosta pelimannimusiikkia on erityisesti Ikaalisista ja Jämijärveltä.

– Paljon musiikkia on muun muassa juhlatapoihin, kuten häihin, liittyen.

Leader Pohjois-Satakunta on puoltanut hankkeeseen Leader-rahaa. Yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa tuotetaan pohjoissatakuntalainen kansanmusiikin julkaisu, joka soveltuu musiikinopetuksen käyttöön erityisesti nuorille. Kaikille avoin sävelmistö löytyy aikanaan Suomen Harmonikkainstituutin nettisivuilta. Nettituotteen lisäksi kokoelmasta tehdään myös painotuote.

Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaaston mukaan Kansanmusiikki kiertoon -hankeen uudet sovitukset tuovat uusia mahdollisuuksia nykysoittajille ja sähköisenäkin julkaistava nuotisto palvelee laajaa käyttäjäkuntaa.

– Kyseessä on siis paikallisidentiteettiä vahvistava, perinteitä kunnioittava ja nykytekniikkaa hyödyntävä hanke, jossa melko pienellä budjetilla tehdään merkittävä kulttuuriteko, Vanhapaasto perustelee.

Kimmo Mattilan mukaan musiikki onkin osa paikallista identiteettiä. Ikaalisten harmonikkaperinteen nousu on monen yhteensattuman summa.

– 60–70-luvun taitteessa useilla paikkakunnalla koettiin kansanmusiikin nousu. Monissa perheissä ja suvuissa soitettiin aktiivisesti. Ikaalisten seudulla oli muutamia henkilöitä, jotka toimivat aktiivisesti ja saivat yleisen mielenkiinnon heräämään. Syntyi Sata Häme Soi -tapahtuma ja monipuolista kurssitoimintaa. 1980 perustetun Harmonikkainstituutin kautta soittaminen ammattimaistui.

Monissa eri tutkimuksissa soittamisella on todettu olevan positiivista vaikutusta terveyteen.

– Omakohtainen soittaminen soittimesta riippumatta on myös henkistä toimintaa ja pysyy universaalina asiana. Nykyajan haasteena on asioiden näkeminen liiaksi talouden funktiona ja siten monia asioita perustellaan säästämisellä. Nuorten musiikinoppimisen tulokset näkyvät yhteiskunnassa kuitenkin hirveän hitaasti, joten sitä on vaikea muuttaa rahaksi. Soittamisessa ei ole tarjolla pikavoittoja. Aisoihin pitäisikin ottaa humanistisempi näkökulma, Mattila penää.

harmonikkaleiri_tytöt_web
Ikaalilaiset Tilda Tienari (vas.) ja Viivi Pääjoki testaavat Ikaalisten harmonikkaleirillä Kauppilan tilalla hankkeessa kerättyjä ja sovitettuja kappaleita. Kummankin tytön innostus harmonikan soittoon lähti sukulaisen innostamana.



Mitä musiikki antaa?

– Minulle musiikki antaa rikasta elämää, hyviä tilanteita ja ihmisten kohtaamisia. Tärkein palkinto tulee sisällöstä – itse musiikista, Mattila perustelee.

Kimmo Mattila toimii myös Kansainvälisen Harmonikkaliitto CIA:n pääsihteerinä.

– Olen ollut kansainvälisissä yhteyksissä, jossa musiikki on aivan ylivertainen väline avaamaan ovia ja kielimuureja sekä herättämään luottamusta. Esimerkiksi vierailulla Pohjois-Koreassa musiikki toimi ihmeellisenä voiteluaineena, joka synnytti ja loi yhteyden paikallisiin.


Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy, Pirkanmaan Leader-ryhmien tiedottaja
Juttu julkaistu Seutulehti UutisOivassa 4.8.2016.


Palaa otsikoihin