Hanketarinoita

5.4.2017

Ravinteiden kierrätyksessä liiketoimintamahdollisuuksia – hyville ideoille jaossa runsaasti rahaa

"Teknologia, tuotteet, urakointi. Suomen lukuiset metallipajat voisivat olla kehittämässä uutta teknologiaa esimerkiksi biokaasuntuotantoon tiloilla."

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hanke järjesti viljelijöille ja muille kiinnostuneille ravinteiden kierrätykseen liittyvän tilaisuuden Gasumin biokaasulaitoksella Vehmaalla 7.maaliskuuta. Keskustelussa olivat erityisesti biokaasuntuotanto maatilalla sekä orgaaniset lannoitteet.

Erityisasianatuntija Sami Talola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta painotti, että ravinteiden kierrätys tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Teknologia, tuotteet, urakointi. Suomen lukuiset metallipajat voisivat olla kehittämässä uutta teknologiaa esimerkiksi biokaasuntuotantoon tiloilla.

vehmaa-gasum_biokaasulaitos_satasilta











Gasumin Juhani Viljakainen kertoi laitosten käytännöistä sekä lannoitevalmisteista. Tällä hetkellä Vehmaan ja Vampulan laitoksilla otetaan vastaan esimerkiksi sianlietelantaa.

– Biokaasulaitoksilla otetaan vastaan lantaa mielellään, jos kapasiteettia on. Maatalouden sivuvirrat otetaan tarkempaan pohdintaan tulevaisuudessa, Viljakainen vakuutti.

Biokaasun tuotanto ei vielä kannattavaa

Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoi tukimahdollisuuksista maatilamittakaavan biokaasulaitoksille. Biokaasuntuotanto kiinnostaa viljelijöitä, mutta vielä puuttuu edullinen teknologia. Myös lainsäädäntö tuo omat haasteensa, biokaasulla tuotettua sähköä kun ei voi siirtää tilojen välillä.

– Siinä on tiukka ero, käytetäänkö tuotettu energia itse, vai onko se liiketoimintaa, Alm painotti.

Energiantuotantoon on mahdollista saada Tekesin kautta energiatukea 20-30%. Tällöin laitoksen on kuitenkin oltava oma yhtiönsä, ei maatilan yhteydessä.

– Ideana on, että energia myydään ulos. Se voidaan myös jalostaa liikennepolttoaineeksi.

Maaseutuohjelmasta maatila voi saada 40% investointituen maatilan yhteyteen rakennettavalle biokaasulaitokselle, jonka kaikki energia käytetään maatilalla.  Koska energiaa ei voi myydä eteenpäin, on laitos mitoitettava mahdollisimman pieneksi. Investointikustannus on iso, joten sopivan ratkaisun löytäminen on vaikeaa.

– Tällä hetkellä laitoksen hinta edellyttää kaasun ulosmyyntiä. Sähkön hinta Suomessa on kuitenkin alhainen.

Vaikka markkinoille on viime vuosina tullut erilaisia suomalaisia valmistajia ratkaisuineen, edullista teknologiaa edelleen peräänkuulutetaan.  

vehmaa-gasum_satasilta








Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon – rahaa on

Rahoitusta ravinnekierrätyksen uusiin ratkaisuihin on tarjolla monista eri lähteistä, ja tottumattomalle se voi olla melkoinen viidakko. Leader-ryhmät auttaa löytämään oikeat ovet, joille suunnata ideoiden kanssa. Yrityksille apua voivat tarjota mm. EU:n maaseutuohjelman perustamistuki, toteutettavuustutkimus sekä yritysryhmähankkeet.

Maaseutuohjelmassa on varattu erillinen 6,5 miljoonan euron määräraha vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen tukiin vuosille 2015-2017.  Potista vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kiertotalouden kärkihankkeeseen kuuluva Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tarjoaa rahoitusta teknologioiden ja logististen ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun yrityksille, tutkimusyksiköille, kehittämisorganisaatioille, säätiöille, oppilaitoksille, kunnille sekä yhdistyksille. Vuosina 2016-2018 jaossa on 12,4 milj. €.

Muita rahoituskanavia ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriön energiatuet, TEKESin yritystuet sekä ympäristöministeriön RAKI-ohjelma.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hanke jakaa lisätietoa eri rahoitusmuodoista. Maaliskuun aikana aukeava rahatpintaan.fi kokoaa tietoa erityisesti vesienhoidon rahoitusmahdollisuuksista.

Sami-Talola_Sanna-Tikander_RANKU-hanke_satasilta
Sami Talola ja Sanna Tikander.










RANKU visioi tulevaisuuden kuntaa

RANKU-hankkeessa luodaan visio tulevaisuuden kunnasta tai seutukunnasta.

– Rakennetaan toimintamallit ja ravinneneutraalin kunnan brändi. Myös lannan arvostusta pyritään lisäämään, Sami Talola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.

RANKU-hankkeen pilottikuntia ovat Vehmaa, Mynämäki, Taivassalo, Turku, Pori ja Nakkila.

– Toisissa kunnissa on keskitytty enemmän maatalouspuoleen, toisissa ympäristöasioihin.  Vehmaalla näkyy maatalous suurena osana. Pori isompana kaupunkina on keskittynyt pohtimaan kaupungin läheisyydessä olevia pieniä talleja ja hevosenlannan kierrätystä sekö jätevesilietteitä ja biokaasua. Eniten hankkeessa on keskitytty jätevesiin ja ruokahankintoihin. Suurin osa suunnitelmista on tehty, raportit ovat valmistumassa. hankekoordinaattori Sanna Tikander kertoo.

Tämän kevään aikana pyritään luovaan askelmerkit sille, mitä tarkoittaa olla ravinneneutraali kunta, ja miten siihen päästään. 


Juttu on julkaistu HINKU-lehdessä 23.3.2017.


Palaa otsikoihin