Hanketarinoita

23.8.2016

Suomeen suunnitellaan Pyhän Olavin kulttuurireittiä Santiago de Compostelan hengessä

Pyhiinvaellus on in – näin kertovat ainakin Norjan matkailuluvut. Nyt Suomeen ollaan perustamassa maailman ensimmäistä pyhiinvaellusreittiä, joka kulkee osittain vesialueilla. Pyhän Olavin reitistä tulee Pohjolan oma Santiago de Compostela.

Pyhän Olavin reitti avattiin jo muutama vuosi sitten Norjassa ja Ruotsissa. Reitti lähtee Norjan Trondheimista, jossa sijaitsee Nidarosin tuomiokirkko, Pyhän Olavin hautakirkko.

Reitin jatkamista Suomen saariston läpi Turkuun on suunniteltu useampi vuosi. Nyt pyörät ovat nytkähtäneet eteenpäin, kun saaristoreittihanketta luotsaavan Åbo akademin rahoitus on varmistunut.

Tähän ei kuitenkaan tyydytä, vaan reittiä halutaan jatkaa sisämaahan, läpi Suomen Venäjän Novgorodiin saakka.

Sisä-Suomen Pyhän Olavin reitti -hanke aiotaan toteuttaa alueiden välisenä Leader-hankkeena, jonka vetovastuun ottaa Turun yliopiston Brahea-keskus.

Sisämaan reittihankkeen ajatuksena on yhdistää järviseutujen Pyhän Olavin kirkot, Uotinpäivät, Olavinlinnat ja muut Pyhään Olaviin liittyvät traditiot pyhiinvaellusreitiksi. Sisämaan järvireitti oli 1000-luvulla viikinkien oikotie idän markkinoille.

Tyrvään_Pyhän_Olavin_kirkko-webSuunnittelukokouksen osallistujat pääsivät tutustumaan kovia kokeneeseen ja vapaaehtoisten avulla uudelleen nousseeseen Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon.

Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika oli viikinki, isätön ihmiskauppias, nuorisorikollinen ja tappaja – viimeinen, josta olisi kuvitellut tulevan pyhimys. Hän oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030. Kristinuskon omaksunut Pyhä Olavia yhdistää ja idän ja lännen kirkkoja, hän on laajalti tunnettu niin Pohjoismaissa kuin Venäjällä. Jossain määrin voidaan puhua jopa ”Olavi-kultista”.

– Olavin tarina on tosi, ei tarvitse keksiä stooria, painottaa Sisämaan reitin esiselvityshanketta vuonna 2014 vetänyt Olli Osara.

– Olavi on rock, tiivistää arkkitehti Aaro Söderlund, joka on mukana toteuttamassa saaristoreittiä.

Pyhiinvaeltaminen oli aikoinaan hengellinen matka, jolle lähdettiin kiittämään tai pyytämään jotakin. Matka saattoi olla myös rangaistus. Nykyään moni lähtee vanhoille pyhiinvaellusreiteille vaellus ja kulttuurimatkailu edellä.

Matkailuaspekti on vahvasti mukana myös Sisämaan reitin suunnittelussa. Reittihankkeen tavoitteena on edistää nimenomaan sesongin ulkopuolista matkailua alueella. Tavoitteena on linkittää reittiin paikalliset käsityöt, ruoka ja nähtävyydet, ja näin tuoda asiakkaita alueen matkailuyrittäjille sekä synnyttää uusia yrityksiä. Norjassa pyhiinvaeltajat ovat merkittävä matkailijaryhmä.

tuomiston_kartanolla_sauva_web











Reittiä voi kulkea jalan, pyörällä ja vesiosuuksia vaikka veneellä. Tarkkaa suunnitelmaa sisämaan haaran kulkemisesta ei vielä ole, mutta se voisi kulkea Turusta esimerkiksi Kalannin tai Lemun Pyhän Olavin kirkkojen kautta ”Olavi-pitäjä” Ulvilaan ja sieltä Sastamalaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkolta edelleen kohti Sysmää. 

Norjasta lähtevällä Pyhän Olavin reitillä on Euroopan Neuvoston kulttuurireitti-status, jota hallinnoi Norjan reittiyhdistys. Myös kotimaan reitti pyritään liittämään sertifioituun reittiin.

Sisämaan reittihankkeen suunnittelukokous pidettiin Karkussa Tuomiston Kartanossa 16.8.

Leader Joutsenten reitin isännöimässä tilaisuudessa oli vahva edustus eri toimijoita. Leader-ryhmistä mukana olivat Leader Pyhäjärviseutu, Leader Karhuseutu ja Päijänne-Leader.

Tuomiston_kartanolla_webKokouspaikka valikoitui teeman mukaan; onhan kartanon mailla mm. viikinkihauta, josta on löydetty Kalevala Korun tunnetuksi tekemä Karkun riipus. Kokoustajia myös hemmoteltiin viikinkiaikaisella lounaalla.

Palaa otsikoihin